Rautian

tervetuloa

Rautian tila sijaitsee Keski-Suomessa, pienessä kylässä noin 6 km päässä keskustasta kapealla kannaksella Tulijärven ja Isoveden välissä. Rautian kirjoitettu historia ulottuu jo 1400-luvulle. 1600-luvulla Rautiaan muodostui ratsutila, niin kutsuttu rustholli, kuten vanhoissa kirkonkirjoissa lukee. Rusthollin velvollisuutena oli varustaa asekuntoinen mies ja ratsu sotaa varten. 1700-luvulla sotilaina olleiden nimet elävät vielä tänäkin päivänä paikanniminä tilan alueella, kuten Vieskanmäki, rakuuna Viesk ja Korkinpelto, rakuuna Kork. Rautia oli hevostila jo yli sata vuotta sitten. 1970-luvulla lypsylehmät vaihtuivat emolehmiin ja sikoihin, samalla vuosikymmenellä luovuttiin myös hevosista koneellistumisen myötä. Nykyisen omistajan isoisoisä Yrjö Kustaa oli tunnettu hevosmiestaidoistaan. Rautian keltaisen, ison päärakennuksen portinpylväässä komeileva hevosen pää, on esi-isän, ratsumestari Jouko Pårren sukutunnus, ja se kertoo osaltaan hevosiin liittyvästä historiasta.

1990-luvulla Rautian tilan silloinen omistaja Martti, teki päätöksen joka muuttaisi suomenhevosten kasvatuksen suuntaa. Martti oli varsin kiinnostunut erikoisen värisistä suomenhevosista, jotka olivat niihin aikoihin liki katomassa suomenhevosten tietokannoista. Värikasvatus sai alkunsa ja Martin kasvatuksen tuloksena syntyivät muunmuassa tuplavoikko suomenhevostamma Rautian Valotar jonka lisäsävynä oli perlino, ruunikonpäistärikkö Rautian Taika-Vapru ja tumman rautiaanpäistärikkö Rautian Taika-Talvi. Nykyisin Rautian tilan toiminta keskittyy nöyrien, kestävien ja laadukkaiden suomenhevosten kasvatukseen, upeita värejö unohtamatta. Rautian tarjoaa myös muutamia karsinapaikkoja yksityishevosille, niistä voi kysellä tarkemmin Keskustassa tai sähköpostin välityksellä allerkirjoittaneelta.